20.01.18
HCMC. Jo pelkästään nimiki on cool. Haha, no okei okei. Mut oikeasti, tää kaupunki on kyl aika viriili paketti. Kohtuu korkee kontrasti Thaimaahan verrattuna. Tai no, tässä tapauksessa ainut proper vertailukohta on varmaan Bangkok. Ja ne kaks ei kyllä samaan lauseeseen ainakaan meän kokemuksilla mene. Ekat kosketukset ja sävärit Vietnamia kohtaan ylipäätään on erittäin positiiviset! Positiivisista keisseistä puheenollen, eka mikä tulee ehottomasti mieleen on massijutut.
Eka ne iskee päin kajuuttaa ku meet paikalliselle ATM:lle ja saat kolmen miljoonan edestä dongeja. Terve. Tähän tottuu kyllä loppupeleissä super-iisisti, eikä parin päivän jälkeen naurettavia lukemia ihmettele samalla tavalla ku ensinäkemältä. Toka juttu on itse sen tuotteen hinta. No, täältähän irtoaa nimittäin hyvinkin huokeasti peruspalvelut. Ja tää on kuite pääkaupunki. Mielenkiintosta nähä millä tasolla liikutaan ison kaupungin ulkopuolella. Ruokien, bissen ja virvokkeiden hinta lasketaan melkeinpä senteissä eurojen sijaan. Rööki maksaa kioskissa tyyliin euron aski. Terve. Ite kaupunki on moderni ja paikkapaikoin jopa Euroopan tiettyihin, tyylikkäisiin ja ajan hermolla oleviin kaupunkeihin verrattavissa. Mut sen lisäksi siitä löytyy just se aasialainen viba. Kaikki ei oo niin justiinsa. Se kombo on todella mielenkiintoinen ja viihdyttävä paketti kahta täysin eri asiaa, ainakin mihin me olemme valtaosin tottuneet kaupunkivierailuilla. Pystyy ehkä jopa sanomaan, et tää mesta menee TOP5 isoista kaupungeista mis ollaan koskaan vierailtu! Ai miks?
Tää sykkii tää mesta. Jo pelkästään teiden ylitys on ensalkuun omanlainen seikkailu. Täs 8 miljoonan kaupungissa on 5 miljoonaa kakspyörästä. Sen muuten by the way huomaa myös tuolla liikenteessä. Ruuhka-aikaan jengi ajaa perus-maunoina jalkakäytävillä ohittaakseen isot ruuhkat ku katu on muuten niin tukossa. Kaupunki myös tarjoaa rohkean avoimesti erinäistä baaripalvelua sitä tarvitsevalle ja tällee vajaa viikon kokemuksella vois olla kohtuu varma, et juhlat kyl löytyy tän kaupungin sisimmästä ihan sama sit mikä viikonpäivä on kyseessä. Katumyyjät huutelee ja ruokakojut ympäri keskustaa tarjoaa iltapalaa meän mittarilla tosi pikkurahaa vastaan.
Safka. Eräänlainen juttu täällä tuntuu olevan kojuista käteen tarttuvat sämpylät. Kulkee lokaalisti nimellä banh mi. Rapee kuori ja sisällä grillattua possua, pikkelöityä kaalta ja/tai porkkanaraastetta – vähä kurkkuu, korianteria ja chiliä kylkeen, ni homma niin sanotusti toimii. Myös autenttinen Pho-keitto tai muu ape paikallisesta helvetin vilkkaasta ja hämmästelyä herättävästä kauppahallin sekä marketin omituisesta symbioosista on uskomaton nautinto. Erikoisimmista episodeista mainittakoon kohtaamisen erään suomalaisen matkaajan kanssa, josta johdannaisena päädyttiin erääseen paikalliseen keittiöön. Menulta teleporttas pöytään pari skorppionia, sirkkoja, sammakkoa ja pääruoan kaltaisena vielä härän penistä ja kiveksiä. Jälkimmäinen tituleerattu menuun sanoin “Penis & Balls”. Mahtavaa! Kokemus oli kohtuu rapee lukuunottamatta viimestä, mikä aiheutti kenties eniten ristiriitasia tunteita. Skorppari jäi ehkä vikaksi ja vaisuimmaksi vaikka nastyn näkönen ulkonäöltään oliki. Hauska hetki tämä kyllä!
Trendi. Tuntuu, et täällä ollaan nykyhetken pulssilla. On suurta ja pientä, globaalia ja indepentiä vaatemyymälää tai brändiä saatavilla dongeja vastaan. Varsinki nuorisosta uhkuu eräänlainen swägä, jos tällasta termiä voi viljellä. Tuttavallisemmin vois ilmasta, et tietyn ajan hermolla olevaa jengiä. Ravintolaskenessä sama toistuu samalla hyvällä touchilla. Todella viihtyisiä hip-mestoja maistuvalla ruoalla ja tyylikkäillä dekoraatioilla höystettynä on useita. Myös baarikulttuuri tuottaa viihtyvyyden tunnetta. Tasokasta järjestettyä ohjelmaa kuten kovia dj-iltoja tai stand-upia tuntuu löytyvän lähes joka viikonpäivälle.
Kaiken kaikkiaan todella miellyttävä paketti meille tuttua modernia kaupunkitarjontaa ja vahvaa aasialaista maustetta topattuna päälle. Tulevana maanantaina on tarkotus liikkua eteenpäin, mutta kohde on toistaseks vielä avoin. Meillä on semi-säätö käynnissä ajokorttien kanssa, nimittäin tavoitteena olis ostaa pyörät ja ajaa Hanoihin – ja sieltä vielä Laosiin. Pienen neuvottelutuokion jälkeen meän vakuutusyhtiön kanssa, päädyttiin ratkasuun ajaa paikallinen ajokortti. Se tuntuu luonnistuvan pelkällä ajotestillä – kirjallista koetta ei vaadita. Ei siinä mitään, tää osio vaikuttaa simppeliltä, mut me joudutaan venaan eka pari viikkoa sitä ite testiä ja toiset pari viikkoa sen kortin valmistumista. Katotaan mihin ens viikol päädytään. Moi nyt!
Inkeri & Mikko
/ Tour le Couple ↣ pariskunnan matkablogi
Tour le Couple 